perjantai 17. huhtikuuta 2015

Viikonloppu 4.- 5.5

Koulupäivän jälkeen osa porukasta lähti viikonloppu reissulle Pingayon vanhaan kaupunkiin ja Mianshan vuorille, mukaan lukien Outi ja Kati.

Itse jäin hotellille nukkumaan ja lupauduin lähtemään illalla kokeilemaan muiden hotellille jääneiden kanssa akupunktiota. Akupunktio oli sinällään kiinnostava kokemus, sillä kaupan päälle tuli vielä kiinalainen kuppaus, jonka ”fritsut” tulevat näkymään selässäni varmaan vielä viikon verran. Akupunktiossa hieman pelkäsin, että tuleeko neulojen asettaminen sattumaan. Neulojen asettaminen ei kuitenkaan onneksi sattunut ,vaan oli asiansa osaavan lääkärin takia todella hellävaraista ja ammattimaista. Neulojen poiston jälkeen luulin, että koko setti olisi siinä. Kuitenkin vielä maatessani sairaalasängyllä viereeni kärrättiin kärry täynnä lasipurnukoita. Katselin hieman ihmeissäni, kun lääkäri kaivoi jotain kärryjen laatikoista ja löysi viimein sieltä pienen piikin, joka kuitenkin oli niin pieni, ettei se saanut minulla mitään hälytyskelloja soimaan. Pelästyin vasta, kun lääkäri sytytti pienimuotoisen soihdun palamaan vieressäni. Mielessäni vain mietin, että ”Mitä ihmettä se tollakin meinaa tehdä”. 

Kuppauksestahan ei oltu kerrottu kellekkään meistä etukäteen, vaan koko homma tuli täysin puskista. Lääkäri sanoi, minulle englanniksi, että älä pelästy tämä saattaa sattua hieman. Hän nipisti yhteen selkäni ihoa ja teki siihen pienellä piikillään reikiä. Tämän jälkeen otettiin soihtu käteen ja poltettiin lasipurnukoista happi pois. Tällä saatiin aikaiseksi pieni tyhjiö purnukkaan, joka veti ihoa ja verta itseensä. Purnukoita tuli selkään noin 15 ja niitä pidettiin selässä noin 10 minuuttia. Aluksi kuppaus tuntui todella epämukavalta, mutta sitten sitä alkoi pikkuhiljaa tottua sen aiheuttamaan ihon kireyteen. Tulipahan sekin nyt kokeiltua!

Kirjoitti Joni

Outi tutustumassa päiväkotiin

Perjantaina, viimeisenä Kiinan reissun arkipäivänäni, pääsin kahdeksi tunniksi tutustumaan oppilaitoksemme omaan päiväkotiin sekä haastattelemaan englannin opettajan tulkkaamana päiväkodin johtajaa. Sain tutustua tiloihin, seurata isompien lasten maalaushetkeä, pihalla olevaa aamujumppaa sekä pienen lasten leikkitilannetta. Sain taas nauttia kiinalaisesta vieraanvaraisuudesta - kun mainitsin maalaushetkellä olevani taidetyöskentelystä kiinnostunut, mukaan ojennettiin kiinalaiset värit ja kaksi sivellintä.

Koska tiedän Katin ja Jonin päässeen tutustumaan samaan päiväkotiin kokonaiseksi päiväksi, jätän tilojen ja toiminnan tarkemman kuvailun heille. Kerron tässä enemmänkin, mitä sain selville päiväkodin johtajan haastattelusta.

Lapset aloittavat päiväkodin ollessaan noin kolmen vuoden ikäisiä. Siihen asti heitä hoidetaan kotona. Hoitajana on äiti tai jos äiti on työelämässä, isovanhemmat  huolehtivat lapsen hoidosta. Tämä mahdollistuu, koska eläkeikä on Kiinassa naisille 55 vuotta ja miehille 60 vuotta. (eliniän odote on Kiinassa noin 6 vuotta alhaisempi kuin Suomessa, esim. vuonna 1990 syntyneen kiinalaisen  keskimääräinen eliniänodote on 70 ja suomalaisen 76. Lähde www.globalis.fi). Sain käsityksen että tuo isovanhempien rooli on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Isovanhemmat muuttavat kaukaakin lastenlastensa luo voidakseen täyttää "tämän tehtävänsä".

Päiväkodissa olevat lapset on jaettu ryhmiin iän mukaan. Ryhmiä on yhdeksän (mikä on pekingiläisittäin pieni tai keskisuuri päiväkoti) ja jokaisessa ryhmässä noin 30 lasta ja kolme opettajaa. Opettajan työaika on noin kahdeksan tuntia ja jaksottuu niin kuin meilläkin portaittain päiväkodin aukioloaikaan 7.30-17.00. Valmistelut ja materiaalit tehdään vapaa-ajalla. Myös siivous kuuluu opettajien töihin.

Opettajan työ voi painottua joko opetukseen (teaching) tai hoitoon (nursing). Palkka on noin 3000 yania eli  500€. Mihin tämä palkka sitten sijoittuu kiinalaisessa palkkahaitarissa -vaikea sanoa. Erään tilaston mukaan keskipalkka olisi 4365 yania ja minimipalkka 2020 yania. (Lähde: http://www.tradingeconomics.com/china/wages) Vanhemmat maksavat lastensa hoidosta noin 1300 yania, mutta hinta voi joissakin päiväkodeissa nousta kahteen tuhanteenkin yaniin.

Opetuksen sisällön määrittelee hallitus. Sen lisäksi  sisältöä ohjaa vahva yhteistyö preschool kampuksen (erityisesti taide)opettajien kanssa. Taide ja käsillä tekeminen näkyikin vahvasti päiväkodin seinillä ja toiminnassa.  Vanhempien kanssa keskustellaan lapsen kehityksestä lukukausittain. Varsinaisia erityislapsia ja erityisopetusta ei päiväkodissa ole.

Nämä kaksi tuntia olivat Kiinan reissuni parasta ammatillista antia. Lämmin läikähdys kävi sydämessä seuratessa lasten ja aikuisten touhuja. Vaikka toiminta on hiukan erilaista kuin Suomessa, niin lapsissa on jotain samaa kautta kulttuurirajojen. Se mikä vierailuni aikana oli merkille pantavaa, henkilökunta oli aktiivisesti läsnä lasten kanssa KOKO AJAN, jos ei välttämättä tekemässä ja juttelemassa niin ainakin ohjaamassa.


Päiväkodin johtaja


Jumppa ulkona

Kotileikki ja ruuanlaittoa mikrossa





sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Toinen kouluviikko






31.3. Tiistai
Flunssa on ajanut Katin petin pohjalle, mutta kunnon yöunet ja päivän lepäily ovat tehneet terää. Jonilla koulu päivä. Ohjelmassa oli mm. askartelua ja laulutunti. Joni päätti olla extreme ja testasi hotellin lähistöllä olevista katukojuista saatavia liha- ja kasvisvartaita. Kati pääsi viimein illalla testaamaan panimoravintolan Great Leap Breweryn ruokaa ja juomaa.
Täällä ollessa on muuten kyllä oppinut arvostamaan meille normaalia vessanpönttöä, sillä useammissa paikoissa on vaan reikä lattiassa (posliini alusta, jossa siis käydään kyykky pissalla).

1.4. Keskiviikko
Täällä ei muuten ole vietetty aprillipäivää, joten on päässyt unohtamaan koko sen olemassa olon.
Molemmilla taas koulupäivä. Ilma on kylmä ja koulussakin saa istua takki päällä. Jonilla eilisen ruokakokeilut ovat tainneet kostautua…
Tänään meillä oli aamun ensimmäisellä tunnilla psykologiaa kiinankielellä -> kuten arvata saattaa, ihan hirvittävän paljon emme taaskaan saaneet selville mistä on kysymys. Vierustoveri osoitti kiinankielisestä kirjasta lausetta ja totesi: ”This is a very important point.” Ilmeisesti lause sisälsi jotakin tärkeää, mutta sen sisältö ei koskaan selvinnyt, sillä hän eikä hänen vieressä istuvat luokkatoverinsa osanneet kääntää lausetta englanniksi.

Toisella tunnilla jatkoimme edelleen psykologialla, mutta eri opettajan ohjaamana. Tällä kertaa opettajan ollessa nuorempi naishenkilö, saimme onneksemme oppitunnin englanninkielellä, auttavalla englannilla kylläkin, mutta hän edes yritti. Meidän oma opettajammekin pääsi hieman opettamaan, miten kehittää päiväkoti-/esikouluikäisen lapsen havainnointikykyä.

Koulupäivään sisältyi myös jumppatuokio ulkona, kiinalaiseen oopperaan kuuluvien maskien maalausta, liikuntatunti, jolloin joogattiin ja tanssitunti.

Päivän päätteeksi lähdimme vielä vaihtamaan rahaa paikalliseen pankkiin ja sen jälkeen oli tarkoitus lähteä shoppailemaan... Mutta, koska rahanvaihto ei käynytkään niin nopeasti kuin olimme kuvitelleet (tunti siinä meni, kun meidän passeja tarkasteltiin ja virkailija mietti miten vaihtaa eurot Kiinan juaneiksi/renmimbeiksi…), päätimme siirtää shoppailut tuonnemmaksi…

Koska ruoka on täällä ollut todella hyvää ja olemme testailleet kaikenlaista, on pakko taas antaa selvitys kokemuksista. Tänään Joni kävi testaamassa Korean BBQ:n ja totesi sen olevan tosi hyvä! Ehkä siellä pitää vielä toistekin käydä, koska kaikki ovat siitä tykänneet. Kati testasi kokkiopiskelijan kanssa katukeittiöstä friteerattuja kananpaloja (tai niin ainakin siinä kuvassa kana oli), ja oli kyllä epäilyksistä huolimatta hyvää. Kati sai myös iPhoneensa uuden näytön puolessa tunnissa. Kävi vähän nopeammin ja halvemmalla kuin Suomessa.


 














2.4. Torstai
Torstai aamu alkoi aivan perinteisissä merkeissä, samoja aineita kuin aikasempinakin päivinä. Kuitenkin jo aamusta lähtien oli pieni jännäkakka housuissa. Tarkoituksena oli samana päivänä esitellä Kiinalaisille Suomea, suomen päiväkotijärjestelmää ja suomalaisen päiväkodin arkea. Kati oli valitettavasti kipeänä, joten saimme Outin kanssa ottaa haltuun kiinalaisen luokkahuoneen estraadin. Esitys sujui mukavasti. Alkuun vedetty Fröbelin palikoiden jumppalaulu oli hitti kiinalaisten keskuudessa. Kielimuuri tuotti taas hiukan ongelmia, mutta kaiken kaikkiaan selvisimme hienosti.

Iltapäivällä Hutong-kierros. Kiinalaiset pikku-hutongit on kiinnostavia, kauniita ja mukavia pieniä kujia täynnä kahviloita, ravintoloita, putiikkeja ja katukeittiöitä. Mukaan lähti mm. tee-astiasto ja cashmire-huivi.






3.4. Perjantai
Viimeinen koulupäivämme. Aamu alkoi normaalia suurempien odotusten merkeissä. Kiinalaiset olivat kertoneet, että heillä oli meille spesiaali hyvästelylahja. Jos se olisi läheskään sitä luokkaa mitä olimme saaneet kokea tervetuliaslahjanamme, niin se olisi varmasti näkemisen arvoista. Saapuessamme koululle odotin vähintään pienimuotoista paraatia. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Olin hieman ymmälläni. Kävelimme Katin kanssa luokkaan sisään ja sielläkin oli aivan perusmeininki käynnissä. Outi ei ollut alkuun mukanamme, koska hän pääsi vihdoin ja viimein katsastelemaan kiinalaisen päiväkodin arkea. Päivä jatkui englannin, urasuunnittelun ja pianonsoiton merkeissä. Pitkän odotuksen jälkeen oli vihdoin ja viimein grande finalen paikka. Kävelimme takaisin kotiluokkaamme ja istuuduimme pulpetteihimme. Luokkamme luokanvalvoja opettaja Wu laittoi pyörimään hänen tekemänsä ( video esityksen? ) , jossa oli lempeän haikea musiikki ja kuvia vierailumme varrelta. Video oli hieno ele heiltä. Tämän jälkeen saimme heiltä vielä lahjaksi kiinalaisen teatterin pienoismalli naamareita ja hyvästelimme luokan kukin vuorollamme.




Maanantaina 30.3 Kiinan muurilla




30.3. Maanantai

Aikainen herätys klo 6.15. Klo 7.00 lähtö Kiinan muurille. Hotellilta Kiinan muurille, Badalingiin kesti 2 tuntia autolla (matkaa kuitenkin vain 80km, joten ajonopeus ei ollut päätä huimaava). Kiinan muuri on näyttävä rakennelma ja oli hieno kokemus käydä katsomassa ja kokemassa historian havinaa. Harmillisesti oli aika samea päivä sillä eilen ja tänään on ollut paljon saastetta ilmassa, joten näkyvyys oli hieman heikohko. Saasteisen ilman tuntee kyllä myös hengitysteissä, sillä ääni on paineessa ja vähän jokainen tuntuu olevan kipeänä. Meillä oli vain 1,5h aikaa kiertää muuria ja, koska siellä oli paljon turisteja ja portaat ja mäet ovat raskaita kulkea, emme päässeet kovinkaan pitkälle muuria. Maisemat olivat kuitenkin henkeä salpaavat. Olisimme kyllä mielellämme nauttineet muurin maisemista ja muurilla kävelystä pidempäänkin. Muurilla vierailun jälkeen siirryttiin lounaalle syömään dumplingeja.

Lounaan jälkeen matka jatkui Kesä palatsiin. Ennen kuin pääsimme puistoon, meidän piti odottaa hetki, sillä sinne oli saapumassa joku ministeri ja joitain arvovaltaisia vieraita. Puistossa meillä oli mukana opas, joka hieman kertoili meille paikasta ja sen historiasta. Harmillisen vähän aikaa tähänkin oli käytössä, mutta hienolta kyllä palatsin puisto, palatsi, kukkivat puut ja maalaukset näyttivät. Kesä palatsissa vierailuunkin kannattaisi siis varata runsaasti aikaa, että ehtii kunnolla kierrellä ja ihastella maalauksia, jotka kertovat tarinoita historiasta.

Pitkän päivän päätteeksi käytiin (Kati kävi) osan suomalaisporukan kanssa läheisessä Korean BBQ ravintolassa syömässä. Siellä tuotiin ruokapöytään upotettuun grilliin hiiliä ja niiden päälle ritilä, jonka päällä grillailtiin lihaa ja sieniä ym. ja ne käärittiin salaatin lehtiin tortillan tyyliin. Oli hyvää!

Amistolaiset Kiinan muurilla


Yksi kesäpalatsin monista rakennuksista

Ihanasti tuoksuvat magnoliat kesäpalatsin puistossa